MIELIPIDE ESPOON YLEISKAAVA 2060

Suur-Matinkylän alueella toimivat asukas- kotiseutuyhdistykset Friisilän omakotiyhdistys ry, Matinkylä-Seura ry, Olari-Seura ry ja Suurpelto-seura ry esittävät seuraavan mielipiteen esilläolevasta Espoon Yleiskaava 2060:sta.

Yleisiä huomioita

Esitys on laadittu mahdollistamaan 200.000 lisäasukkaan sijoittaminen vaadittavine palveluineen Espooseen. Väestön kasvusta suurin osa sijoitetaan esityksen mukaan Turunväylän eteläpuoleiseen osaan. Ko. alueen asukastiheys kasvaa ja on suunnitelmien toteutuessa Helsingin kantakaupungin luokkaa. Suurin osa väestönkasvusta pyritään sijoittamaan kolmen uuden raideliikenneväylän (Matinkylä-Espoon keskus, Kivenlahti-Kauklahti sekä pikaraitiotie Matinkylä-Leppävaara) varteen, mikä on perusteltua.  Tämä kuitenkin tarkoittaa, että Turunväylän eteläpuoleisen alueen luonne muuttuu. Jotta muutos olisi kestävä ekologisesti ja yhteiskunnan rakenteen kannalta, on suunnittelun oltava laadukasta ja otettava huomioon rakennusten ja niitä ympäröivien piha- ja puistoalueiden huokoisuus siten, että viheryhteydet lähiluontoon säilyvät.

Kaavan toteuttaminen edellyttää uusilla asuntoalueilla ja palvelualueilla metsien ja viheralueiden hakkaamista. Näiden hiilinielujen katoamisen korvaaminen ja sen järjestäminen tulee sisältyä kaavasuunnitelmaan.

Kaavaesitys sisältää useita positiivisia asukasyhdistysten ajamia asioita. Tällaisia ovat mm. rantaraitin linjaus, Espoon keskuspuiston laajennus ja raideliikenteen ja kevyen liikenteen. edistäminen sekä Länsiväylän kattaminen Matinkylän ja Olarin väillä.

Asuminen ja yleiskaavan sallima rakennustehokkuus

Kaavaesitys ei riittävästi määrittele eri alueiden rakentamisen tehokkuutta. Suuralueen pientaloalueista (merkintä AP) merenrannan pientaloalueet sekä Friisilä, Henttaa ja Lystimäki säilyttävät pientalovaltaisen ominaispiirteensä. Moni aikaisempi pientaloalue on kuitenkin kaavassa merkitty rakennustehokkuudeltaan A merkinnällä (Monipuolisen asumisen ja tiiviin ja matalan asumisen alue). Merkintä mahdollistaa korttelikohtaisen rakennustehokkuuden 0,3–0,7. AK-merkinnän mukaan kerrostaloalueen rakennustehokkuus on tyypillisesti yli 0,6 eli A-alueelle voidaan sallia korkeita rakennuksia ja keskelle matalaa asutusta voidaan rakentaa 3–5 kerroksia taloja. A merkintää tulee muuttaa siten, että se tarkemmin ohjaa korkeinta sallittua rakennustehokkuutta esim. jakamalla merkintä kahteen tehokkuusluokkaan.

Rakennustehokkuutta määritettäessä alueen ominaispiirteet kuten Suurpellon puistomaisuus tulee ottaa huomioon.

Ympäristö

Keskuspuiston laajentaminen mahdollistaa asukkaiden virkistyskäytön sekä luonnon säilymisen. 200.000 asukkaan lisäys kuitenkin rasittaa laajennettua puistoa huomattavasti, minkä vuoksi kaavaan tulisi liittää puiston käyttösuunnitelma, jotta virkistyskäyttö ja uhanalaiset lajit voisivat elää yhdessä.

Puiston reuna-alueet ovat luonnon monimuotoisuudeltaan suurimmat. Aikaisemmin 19 yhdistyksen kaupunkisuunnittelulle tekemän esityksen Keskuspuiston laajentamisesta mukaiset reuna-alueet tulisi kokonaisuudessaan liittää Espoon keskuspuistoon. Matinkylän suuralueella entisen Puolarmetsän sairaalan itäpuolella oleva A-alue tulee jättää V-alueeksi, jotta Friisinkallion luonnonsuojelualueen ekologinen kytkeytyneisyys Keskuspuistoon säilyy. Ko. alueella pesii myös suojeltavia lintuja. Myös viherkäytävää mereltä Keskuspuistoon tulee laajentaa.

Söderskogin aukea on tärkeä Keskuspuiston länsi-itä yhteyksien säilyttämiseksi. Suunniteltu metro/pikaraitiotielinjaus tulee suunnitella siten, että liikenne kulkee tunnelissa tai eläinten kulku mahdollistetaan riittävän suurten riistasiltojen kautta. Raidelinjauksen ja Espoon väylän suunnittelun tulee olla korkeatasoista ja Söderskogiin aukean arvokkaaseen kulttuurimaisemaan soveltuvaa (kaavamerkintä AME).

Rannikon saaret tulee säilyttää virkistyskäytössä. Tvijälp-saaren A-merkintä mahdollistaa merkittävän tehokkaan rakentamisen saareen. Saari tulisi yleiskaavassa palauttaa kaikkien asukkaiden virkistyskäytön sallivaksi. Miessaari on tällä hetkellä puolustusvoimien käytössä, mutta kaavassa tulisi huomioida, että se otetaan virkistyskäyttöön saaren vapauduttua puolustusvoimilta.

Palvelut

Matinkylän suuralueelle on kaavassa merkitty kolme palvelukeskittymää: C1 kaupunkikeskus Matinkylään, C2 Lähikeskus Suurpeltoon sekä Kuitinmäkeen C3 Lähipalveluiden keskittymä.

Matinkylä on Etelä-Espoon liikenteen solmukohta ja ko. C1 alueen palvelumitoituksessa tulee ottaa huomioon, että se palvelee suuralueen väestöpohjaa suurempaa joukkoa. Kyseistä kaupunkikeskusta kehitettäessä tulee ottaa huomioon myös vapaan kansalaistoiminnan tarpeet. Alueelle on varattava sellaisia tori- ja puistoalueita, joissa voi järjestää kansalaistoimintaa ja esimerkiksi yleisiä kokouksia.

Suurpellon C2 aluetta kehitetään paikallisena keskuksena. Palveluita varten on Suurpellossa varattu riittävästi tilaa.

Kuitinmäen vanhan ostarin kehittäminen Lähipalveluiden keskittymänä C3, joka on helposti saavutettavissa kävellen, pyörällä ja henkilöautolla, on alueen asukkaille hyvä - lähipalvelut säilyvät. Kyseisen palvelualueen kehittämistä haittaa Kuunkadun vilkas läpiajoliikenne. Se tulisi ohjata Kuitinmäentielle ja Länsiväylälle.

Kaupalliset palvelut on esillä olevassa kaavassa turvattu hyvin. Sen sijaan julkisille palveluille varatut alueet ovat pienet verrattuna kaavan mahdollistamaan asukasmäärään ja väestön ikääntymiseen. Vanhusten ja ikääntyneiden palveluita kuten hoivakoteja ei PY merkinnän selostuksessa edes mainita. On myös todennäköistä, että Jorvin sairaala-alue ei riitä kasvavalle väestölle. Puolarmetsän entisen sairaalan alue on merkitty PY-merkinnällä – se tulisi varata sairaala-alueeksi. PY merkintä puuttuu Maakirjantie 8:n kohdalta.

Matinkylän suuralueelle ei myöskään ole kulttuuritoimintoja varten varattu tilaa, vaan käytännössä kaikki kulttuuripalvelut on sijoitettu Tapiolaan. Liikunta- ja urheilupalvelut on kaavaesityksessä huomioitu hyvin.

Liikenne ja työpaikat

Kasvavan väestön liikkuminen on suunniteltu raideliikenteen varaan. Uudet metrolinjat Espoon keskukseen ja Kauklahteen mahdollistavat suunniteltujen uusien alueiden asukkaiden liikkumisen. Pikaraitiotie Matinkylästä Olarin ja Suurpellon kautta parantaa poikittaisyhteyksiä. Koska Matinkylä on Etelä-Espoon liikenteen solmukohta, pidämme pikaraitiotien toteuttamista Espoosta Leppävaaraan ykkösprioriteettina.

Kevyen liikenteen reittejä luonnoksessa lisätään ja kehitetään. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta tulee edistää laadukkailla kevyen liikenteen reiteillä.

Henkilöautoliikenteen mahdollistavat väylät ovat suunnitelmassa riittävät. Pysäköinnin keskittäminen pysäköintilaitoksiin lisää liikenteen sujuvuutta ja parantaa maankäyttöä.

Suur-Matinkylän työpaikkaomavarisuus on pieni. Valitettavasti Espoon yleiskaava 2060 esitys toteutuessaan saattaa pienentää tätä entisestään. Asuinalueita kehitettäessä tulee huomioida palvelujen ja työpaikkojen limittyminen asumiseen. Asuinalueille tulee voida sijoittaa työpaikkoja, jotka eivät aiheuta melua tai päästöjä. Sinänsä työpaikka-alueiden sijoittaminen Kehä 2:n ja Turunväylän varteen on hyvä.

Espoossa 27.8.2024

Friisilän omakotiyhdistys ry

Sannamari Riekkinen, pj.

Matinkylä-Seura ry

Jukka Kivimäki, pj.

Olari-Seura ry

Heikki Lenkkeri, pj.

Suurpelto-seura ry

Kirsti Strömmer, vpj.

Matinkylän Kalapuistoon Ison Omenan eteläpuolelle on avattu tavaralainaamo. Avajaiset on to 16.5.2024 klo 16:00 -18:30. Avajaisissa palveluun rekisteröityville on tarjolla ilmainen jäätelö!

Tervetuloa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen keskustelutilaisuuteen 15 toukokuuta klo 17.30 Ison Omenan palvelutorille!

Matinkylään Kalapuiston liepeille on nyt avautunut 24/7 kodin tavaravuokraamo – hyvä paikka säästää vaivaa, rahaa, tilaa ja ympäristöä! Kontista voi mm. vuokrata työkaluja ja siivousvälineitä tai lainata ilmaiseksi mittalaitteita talon energiatehokkuustyöhön.

www.liiteri.net.

(Kuva: Marja Koskenalho)

Matinkylä-seuran johtokunta 2024, valittu vuosikokouksessa 15.1.2024:

Jukka Kivimäki, puheenjohtaja

Marja Koskenalho, varapuheenjohtaja

Mika Hentunen, sihteeri, taloudenhoitaja

Muut jäsenet: Antero Krekola, Tarja Niemi, Anneli Pajunen, Tarja Ilo, Marja-Leena Koskinen, Heidi Viitamäki ja Marja Koskenalho

Varajäsenet: Joni Atle, Riitta Mänty, Merja Vanhala.