Matinkylän historiasta

Matinkylän historia juontaa Espoon keskiaikaiseen Mattbyn kylään. Kylän nimi Mattby perustuu talonnimeen Matt - Matti(la).

Keskiajan lopulla ja 1500-luvun alussa Mattbyn kylä kuului kirkollisessa jaossa Espoon seurakunnan Finnvikin kirkkoneljännekseen. Hallinnollisesti Mattby kuului Raaseporin lääniin. Espoo muodosti vuodesta 1535 alkaen Raaseporin läänin osana oman hallintopitäjän joka oli jaettu kaikkiaan yhdeksään booliin, jolloin Matby kuului Finnåvikin booliin. Yhteen booliin kuuluvien talojen tuli yhdessä vastata 20 veromarkasta, joka vastasi viittä vanhaa manttaalia. Täyteen booliin kuului 20 – 50 talollista. Puoliboolilta edellytettiin vastaavasti vähintään 10 veromarkan veroa.

Mattbyn kylässä oli 1540 verotietojen mukaan neljä taloa. Asutus sijaitsi nykyisen Matinkallion kaakkoispuolella. Kylän neljästä taloista yksi oli merkitty vuoden 1600 veroluettelossa kruununtilaksi ja vuoden 1620 veroluettelossa myös toinen.  Tila päätyi kruununtilaksi, ellei kyennyt maksamaan manttaaliveroaan. Kaksi muuta kylän neljästä talosta oli vuoden 1620 veroluettelossa merkitty verotiloiksi. 

Vuoden 1540 veroluettelossa Matbyn lähikyliä olivat Distby (Tiistilä), Frisans (Friisilä) ja Olarsby (Olari), jotka kaikki neljä olivat vuoden 1540 veroluettelossa kaksitaloisia. Lisäksi Mattbyn naapuristoon oli merkitty yksitaloisina kylinä Biskopsby (Piispankylä), Gäddvik (Haukilahti), Hvitsby (Sittemmin Hvisbacka tai Kvisbacka).  

Kirkollisessa jaossa nämä kaikki kylät kuuluivat Finnvikin kirkkoneljännekseen. Hallinnollisessa jaossa Distby, Frisas ja Hvitsby kuuluivat Mattbyn tavoin Finnåvikin Boolin.  Biskopsby, Gäddvik ja Olarsby kuuluivat Gräsän puolipooliin.

Olarsbyn kylän asutus sijaitsi Gräsänojan itäpuolella suunnilleen samalla kohdin jossa sittemmin sijaitsi Gräsän kartanon päärakennukset ja myöhemmin Olarin kirkko. Veroluetteloon kuulumattomana Olarsbyn kylän yhteyteen kuului myös Gräsägådin säteritila, jonka verovapaus periytyi jo keskiajalle.   Hvitsby oli aikanaan lohkaistu Olarsbystä uudistaloksi ja tilan päärakennus sijaitsi Matbyn ja Olarsbyn välissä.  

Fisansin kylän asutus sijaitsi nykyisen Tiistinmäen alueella ja Distbyn asutus nykyisen Kalatorpan seutuvilla. Espoon nykyisessä kaupunginosajaottelussa nämä alueet luetaan Matinkylään.

Vuoden 1690 veroluettelossa Biskopsbyn kylää ei ole merkitty taloja, vaan kylän ainoa talo oli sitä ennen autioitunut ja kylän maat oli liitetty Mattbyn kylään. Vastaavasti Gäddvik oli liitetty Olarsbyn kylään.

Distbyn kylän toinen talo oli köyhtynyt ja merkitty 1600 veroluettelossa autioksi, jonka jälkeen vuoteen 1620 mennessä kylän molemmat talot päätyivät samalle omistajalle.  Omistajavaihdosten jälkeen Distbyn maat päätyivät 1600-luvun loppuun mennessä osaksi Fisansin kylää, joka sekin oli muuttunut yksitaloiseksi. Frisasin kylän kahden talon maat päätyivät saamalle omistajalle 1500-luvun kuluessa ja kylä oli merkitty yksitaloiseksi vuoteen 1620 mennessä.

Hvisbyn tila merkittiin 1902 maaratsutilaksi ja 1630-luvulta alkaen tilasta on tavallisesti käytetty nimeä Kvis tai Kvisbacka.

Vuonna 1639 kaksi Mattbyn kylän taloa läänitettiin määräämättömäksi ajaksi Mäkkylän kartanon omistajalle, leskirouva Anna Reiherille, joka tosin ei tuossa vaiheessa enää ollut leski vaan oli avioitunut uudelleen Kvinsin silloisen isännän Henrik Joeninpojan kanssa. Tätä ennen näiden talojen verot oli joksikin aikaa annettu Kvisin ratsutilalle sen ratsupalveluksen tueksi.  Vuonna 1648 tätä rälssiä (rälssi = verovapaa tila) parannettiin siten, että siitä tuli perinnöllinen Norrköpingin päätöksen ehtojen mukaisesti.

Mattbyn taloista toinen, joka oli ollut entuudestaan kruununtila, muuttui rälssitaloksi ja jätettiin asumattomaksi. rälssin haltija hankki jonkin ajan kuluttua sukuoikeudet myös vauraampaan, verotilana säilyneeseen taloon, jolloin sekin muuttui rälssin luontoiseksi.  se annettiin joksikin aikaa lampuodin viljeltäväksi (lampuoti= tilan vuokrannut viljelijä).   

Mattbyn kylän kaksi muuta taloa olivat vähitellen lamautuneet. Molemmat talot olivat 1630-luvulletultaessa muuttuneet kruununtiloiksi ja lopulta 1640-luvun alkuun mennessä rapeutuneet.

Taloista toinen oli siirtynyt suvussa vuoteen 1594 asti, jonka jälkeen talo oli jäänyt isännättömäksi ja autioitunut. Tämän jälkeen taloa oli yrittänyt isännöidä useampikin henkilö.

Toinen taloista pysyi samalla 1500-luvulla saman suvun hallussa, mutta ei pystynyt enää 1593 maksamaan verojaan kokonaan ja merkittiin kruununtilaksi vuosisadan loppuun mennessä. Tilansa menettäneen isännän sallittiin jäädä taloon asuman ja hän yritti hoitaa taloa. Talosta maksettiin vielä vuonna 1616, mutta ei enää 1619. Vuonna 1630 talon pitäjäksi oli merkitty entisen isännän leski. Tämän jälkeen talon viljelijäksi merkittiin muuan Matts Kelmetinpoika, jonka nimiin talo merkittiin.

Tällöin Kvisbackan isäntä Henrik Joeninpoika tarjoutui ottamaan haltuunsa nämä kaksi rappeutunutta ja kruunulle peruutettua taloa ja anomukseen suostuttiin. Kun Henrik Joeninpoika sai vuonna 1648 muutettua kartanonsa perintörälssiksi, myös nämä kaksi taloa muuttuivat rälssin luontoisiksi.

Kun Mäkkylän emäntä Anna Reiher luovutti kaksi Mattbyn taloa miehelleen Henrik Joeninpojalle hyödynnettäväksi yhdessä Kvisbackan säterin kanssa, oli kaikki Matbyn talot saatetty yhden isännän haltuun.  Koska rälssinhaltijalla oli hallussaan myös näiden kaikkien tilojen sukuoikeudet, hän saattoi yhdistää ne asuin kartanoonsa. Tässä yhteydessä valtaosa Mattbyn kylän pellot yhdistetiin kartanon sarkajakoon. Tällöin Mattbyn kylän talojen rakennukset jäivät hoidotta tai olivat vaihtuvien lampuotien heikossa hoidossa.

Vanhat talot olivat kuitenkin edelleen maakirjoissa ja ne oli merkitty jo 1630-luvun alussa olleiden viljelijöiden nimiin. Itsenäisiä tiloja ne eivät kuitenkaan enää olleet.

Mäkkylän rälssioikeudet siirtyivät 1665 Isak Isakinpoika Svantelelle joka oli Anna Reiherin poika ensimmäisestä avioliitosta, tällöin myös kahden Mattbyssä sijainneen talon rälssioikeudet siirtyivät hänelle. Samana vuonna 1665 alkanut rälssitilojen neljännesperuutus eteni Mäkkylän vasta 1672, jolloin näiden Matby tilojen verotusoikeus peruutettiin kruunulle. Tällöin ne merkittiin veroluetteloon kruununtiloiksi. Samassa yhteydessä Henrik Henrikinpoika Silfversvan, jolle Kvisbacka tuolloin kuului, luopui Hemtansissa (Henttaa) olleista lahjoitusmaistaan ja sai vastaavasti kuninkaan suosiosta ja armosta nautittavakseen nämä kaksi Matbyn taloa. Näin koko Matby säilyi Kvisbackan säterin yhteydessä.

Suoraan Henrik Joeninpoika Silfversvanin haltuun tulleet kaksi Mattbyn tilaa peruutettiin Ison reduktion yhteydessä 1682. Rälssin haltija saattoi kuitenkin erityisen säälittävässä tapauksessa köyhyytensä ja tukalan asemansa takia kuninkaan armosta saada peruutetun asuin kartanonsa takaisin elinikäisenä läänityksenä. Näin kohdeltiin myös Kvisbackaa, johon koko Mattby tuolloin kuului.

Kvisbacka pysyi Silfversvanin suvulla vuoteen 1757.  Mattbyn alettiin jälleen 1700-luvun puolella viljelemään itsenäisesti, kylän kaikki maat kuuluivat yhdelle, Mattby-nimiselle tilalle, joka kuului Fredrikssonien suvulle vuodesta 1718 lähtien.

Mattbyn tilan koko pysyi lähes muuttumattomana liki 150 vuotta. Mattbyn kantatilan alue on vielä 1900-luvun alussa likimain sama kuin vuoden 1774 isojakokartassa. Tilaan on 1700-luvulta alkaen kuulunut varsinaisen maatilakeskuksen lisäksi ainakin yksi torppa, Sepettorppa joka sijaitsi Nuottaniemessä. Mattbyn kylän alueen merenrantahuvilat Villa Carlstedt, Villa Pentry ja Villa Koli ovat peräisin 1910-luvulta.

Mattbyn tilan päärakennus on sijainnut nykyisellä paikallaan ainakin 1800-luvulta asti ja todennäköisesti sijaitsee juuri samassa kohdassa jossa myös keskiaikainen kylä sijaitsi. Nykyinen päärakennus rakennettiin 1940-luvun lopussa kun edellinen, täsmälleen samassa kohdassa ollut päärakennus tuhoutui tulipalossa.

Teksti: Jukka Kivimäki, Matinkylä-Seura

Lähteet:

http://www.livady.fi/livady.php?val=315&cat=9

file:///C:/Users/jkivimak/AppData/Local/Microsoft/Windows/Temporary%20Internet%20Files/Content.IE5/VIGB6U51/hae_liite.pdf

Ramsay, Aukust (1984 [1924] Espoo. Espoon pitäjä ja Espoon kartano 1500-luvulla

Ramsay, August (1984 [1936]). Espoo II. Espoon pitäjä ja Espoon kartano 1600-luvulla.