Kysymyksiä ja vastauksia Matinkylän suuralueen tulevaisuudesta

Katso "Matinkylä vuonna 2040 -esitys" Video on tehty Suur-Matinkylän asukasfoorumin valmisteluryhmän aloitteesta 17.12.2020. Siinä teknisen toimen johtaja Olli Isotalo kertoo Matinkylä-Olarin alueen tulevaisuuden näkymistä!

Matinkylä vuonna 2040 -esitys, 17.12.2020

Asukasyhdistysten kysymyksiä Matinkylän tulevaisuuden näkymistä  esitetty asukasfoorumissa 17.12.2020

 

  1. Väestöennusteen mukaan runsaasti palveluja tarvitsevien yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 2019–2029 12800 hengellä. Onko kaupunkisuunnittelussa, maankäytössä ja tilastrategiassa varauduttu ko. palvelutarpeen tyydyttämiseen mm. Holmanpuiston (ent. Puolarmetsän sairaalan alue) kaavoitettaessa? Matinkylän Elä ja asu -keskusta ei ole toteutettu. Milloin jo päätetty hanke toteutetaan?

Holmanpuiston alueelle on tähän saakka mm. Olari-Puolari-kehityskuvassa suunniteltu asumista ja lähipalveluja, joiden sisältönä voi olla myös ikääntyneiden palveluita, jos niihin Espoon sosiaali- ja terveystoimessa katsotaan Holmanpuiston alueella olevan tarvetta.

Suuralueen julkisten palveluiden tarvetta tulevaisuudessa viimeksi tarkasteltaessa Espoon sosiaalitoimi piti tärkeänä mahdollistaa ikääntyneille suunnattuja asumispalveluita Matinkylän Elä ja Asu -keskusta varten kaavoitetun tontin läheisyyteen Suomenlahdentien varrelle. Tämä tavoite voidaan ottaa osaksi alueen mahdollisia asemakaavojen muutoksia.

Matinkylän Elä ja asu -keskuksen toteutumista on edistetty ja tarve keskukselle on olemassa. Olemme mm. hankkineet konsultin selvittämään toteutustapoja. Sote-uudistuksen valmistelu on viivästyttänyt hankkeen etenemistä. Tarve espoolaisten ikääntyneiden erityisasumiseen säilyy, ja Länsi-Uudenmaan hanke jatkanee tarvittaessa aiheen edistämistä.

2.Suuralueen Ison Omenan ulkopuoliset palvelut ja erityisesti Kuitinmäen ostoskeskuksen palvelut ovat vähentyneet ja loputkin hiipuvat. Miten Espoo aikoo kehittää Kuitinmäen ostoskeskuksen (Kuunkatu) aluetta kokonaisuutena? Miten asukkaiden ja yrittäjien tarpeet ja näkemykset huomioidaan tarpeellisten lähipalveluiden takaamiseksi ja alueen viihtyisyyden lisäämiseksi? Miten suuralueen julkiset ja kaupalliset lähipalvelut turvataan Ison Omenan ulkopuolella?
 

Espoon kaupunki vastaa julkisista palveluista kuten koulujen ja päiväkotien tarjoamista palveluista. Edellisessä vastauksessa kuvataan Espoon tavoitteita palveluiden järjestämiseksi ikääntyneille.

Kuitinmäen alueella on kaksi suurta peruskoulua ja useita kaupungin ylläpitämiä ja yksityisiä päiväkoteja. Kaksi uutta yksityistä päiväkotihanketta on kehitteillä aivan ostoskeskuksen tuntumaan.

Ikääntyneille palveluja tarjoaa Kuitinmäen ostoskeskuksen vieressä Palvelutalo Hopeakuu, joka on Espoon Eläkekotisäätiön ylläpitämä. Palvelutalo tarjoaa palveluita myös niille ikääntyneille, jotka eivät asu talossa.

Kaupallisia palveluita alueella voidaan turvata käyttämällä niitä ahkerasti. Alueen täydennysrakentaminen toisi alueelle lisää asukkaita ja palveluille niiden tarvitsemia uusia käyttäjiä.  

Puolarintien asemakaavamuutokseen liittyy suunnitelma, jonka perusteella Kuunkatua muutettaisiin kävely- ja pyöräily-ystävällisemmäksi ympäristöksi, joka tarjoaa tilaa myös oleskeluun. Tämän edellytys on Puolarintien asemakaavan toteutuminen. Tällä hetkellä Espoon taloustilanne on sellainen, että Puolarintien toteutukselle ei ole aikataulua. Jos Kuunkadun läpiajoliikenne tulee jatkumaan, on em. suunniteltujen kehittämistoimien tekeminen alueen parantamiseksi haastavaa.

Asukkaat ja yrittäjät voivat aina ottaa yhteyttä kaupungin eri toimialoihin ja keskuksiin, esittää toiveita ja tavoitteita alueen kehittämiselle.

3. Espoon keskuspuisto on koko Espoolle tärkeä lähivirkistysalue sekä monen eliölajin suoja-alue. Salliiko Espoo keskuspuiston alueen käyttämisen liikenne- ja asuinrakentamisen käyttöön? Miten kaupunki vahvistaa keskuspuiston rajat, joiden sisäpuolelle ei rakentamista sallita?

Keskuspuiston rajat on vahvistettu Keskuspuiston osayleiskaavassa ja Espoon eteläosien yleiskaavassa. Espoon kaupunki ei ole rakentamassa asumista tai katuja Keskuspuiston osayleiskaavan voimassa olevalle alueelle.

4. Rantaraitti on Matinkylän alueella vahvistetun asemakaavan mukaisessa käytössä lukuun ottamatta Nuottaniemen läntistä osaa, vaikka Rantaraitin asemakaava on vahvistettu. Milloin Espoo toteuttaa Rantaraitin asemakaavan mukaisesti? Minkälaisia suunnitelmia on tällä hetkellä kyseisen osuuden rakentamiseksi? Aikooko kaupunki torjua aloitteen, jonka mukaan rantaraitin rakentamisesta kyseiseltä osalta luovutaan?

Kaupunki ei ole luopunut asemakaavan mukaisesta tavoitteesta toteuttaa Rantaraitti Nuottaniemen länsiosassa, mutta ei myöskään ole ryhtynyt maanhankintaan vapaaehtoisilla kaupoilla tai lunastuksilla maan kalleuden vuoksi.

https://www.espoo.fi/rantaraitti

Nettisivuilta löytyvällä kartalla kohde on jopa lähitavoitteena, koska sitä on itse rantaraitin jatkuvuuden edistämisen kannalta pidetty tärkeänä ja asemakaavalliset edellytykset ovat olemassa. Käytännössä tuon osuuden edistäminen ei taida lähivuosina toteutua.

5. Suur-Matinkylän asukasyhdistykset ja suuri joukko asukkaita kannattavat Matinkylän vanhan terveysaseman saamista asukas- ja yhdistyskäyttöön edistämään sosiaalista kestävyyttä ja palvelemaan kaupungin pyrkimystä ekologiseen kestävyyteen. Matinkartanon alueen käytön asukastoiveista tehtiin kartoitus viime kesänä. Milloin ko. alueen ja terveysaseman käytöstä asukastalona päätetään?

Valtuustoaloitteesta Matinkylän entisen terveysaseman osoittamiseksi asukas- ja järjestökäyttöön pysyvästi tai väliaikaisesti asukastilana tehtiin päätös 16.11.2020. Valtuusto merkitsi selostuksen tiedoksi ja aloitteen loppuun käsitellyksi. Valtuusto toivoo, että kaupunki jatkaa edelleen Matinkylän vanhan terveysaseman käyttötarkoituksen muutoksen selvittelyä ja selvittää edellytykset ryhtyä tarvittaviin kaavamuutos- ja muihin toimiin, jotta rakennus voidaan ottaa asukas- ja yhteisötilaksi heti, kun sitä ei enää tarvita väistötilaksi.

Matinkylän terveysasemarakennus on menossa Espoonlahden terveysaseman väistötilaksi viimeistään vuonna 2022, kun Espoonlahden terveysaseman peruskorjaus alkaa.

Rakennuksen mahdollisesta muusta käyttötarkoituksesta ei todennäköisesti tehdä päätöstä ennen kuin väistötarpeet on käsitelty ja uudelleen todettu, ettei rakennusta enää tarvita sen alkuperäisessä käyttötarkoituksessa.

6. Asukkaiden ja asukasyhdistysten kuuleminen päätöksenteossa on Espoo-tarinan keskeisiä osa-alueita. Miten Espoo varmistaa asukkaiden osallisuuden päätöksentekoon, järjestetäänkö esimerkiksi työpajoja, missä alueen tulevaisuutta suunniteltaisiin yhteistyössä asukkaiden kanssa?

Matinkylä-Olari-alueella ei ole laajoja kehittämissuunnitelmia asemakaavoituksessa tekeillä tai vireillä. Teemme asemakaavan muutoksia maanomistajan hakemuksesta ja samalla selvittelemme aina riittävän laajaa aluetta niin, että vaikutuksia voidaan arvioida niin kuin MRL edellyttää. Tapaamme asukkaita niiden puitteissa. Tiettävästi laajoja suunnitelmia ei ole tekeillä myöskään muissa hallintokunnissa, joiden kanssa kaupunkisuunnittelukeskus voisi tehdä alueen kehittämistyötä poikkihallinnollisesti.

Suurpellon alueprojekti tekee yhteistyötä mm. Suurpelto-seuran kanssa ja kaupunkisuunnittelukeskus on tässä mukana. Alueella on järjestetty joitakin karttakyselyitä ja työpajoja esimerkiksi työpaikkarakentamisesta. Syksyllä toteutettiin kävely, jossa oli edustajia toimialan esikunnasta, kaupunkitekniikan keskuksesta ja kaupunkisuunnittelukeskuksesta.  Kävelyllä käytiin läpi alueen toteutukseen ja keskeneräisyyteen liittyviä haasteita.  Keväällä on tarkoitus järjestää asukastilaisuus alueella käynnistymässä olevista kaavoista.

Syksyllä 2020 järjestettiin Mun Espoo kartalla -kysely, johon vastasi noin 6 600 espoolaista. Merkityksellisiä paikkoja merkittiin lähes 70 000. Kyseistä aineistoa aiotaan hyödyntää kaupungin kehittämisessä. Lisätietoa kyselystä ja sen hyödyntämisestä: https://www.espoo.fi/fi-FI/Mun_Espoo_kartalla_kysely_innosti_espool(189404) ja https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kaavoitus/Mun_Espoo_kartalla

Espoolaisten vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksiin panostetaan, sillä kaupungilla on nykyään osallisuuteen keskittyvä kehittämispäällikkö Marion Ticklén.

Vuoden 2020 uudistimme myös voimakkaasti osallistumisen tapoja ja lisäsimme digitaalisia tilaisuuksia. Suurin osa vuoden 2020 asukastilaisuuksista järjestettiin etälähetyksinä. Tämä toi asukastilaisuuksiin aiempaa enemmän nuoria ja perheellisiä osallistujia, joiden olisi ollut vaikea päästä paikalle perinteiseen tapaan järjestettyyn tilaisuuteen. Kaupunkisuunnittelukeskus keräsi vuoden 2020 asukastilaisuuksista palautetta ja käyttää sitä tilaisuuksien kehittämiseen.

Espoon kaupungin nettisivut uudistuvat vuoden 2021 aikana. Uusilla sivuilla panostetaan osallisuuteen ja oikea-aikaisuuteen. Hankkeen ja projektit tuodaan selkeämmin esille ja korostetaan niitä, joissa on vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi sivuilla tuodaan aluesisältöä esiin suuraluekohtaisesti seitsemän suuralueen mukaan. Kunkin suuraluesivun alle kootaan kyseisen alueen palvelut, hankkeet, tapahtumat ja uutiset.

7. Millaisin toimenpitein Espoon kestävän kehityksen tavoitteet ja hiilineutraalisuus aiotaan toteuttaa liikenteessä? Kohdistuuko Suur-Matinkylän alueelle erityisiä toimia jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämiseksi?

Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuodon kasvattamista pyritään edistämään etenkin kaavoittamalla tiiviitä keskusta-alueita, joissa on lyhyet etäisyydet palveluihin sekä joukkoliikenteen solmupisteisiin. Keskusta-alueiden asemakaavakohteissa autopaikkojen rakentamisvelvoitetta on vähennetty ja lisätty vaatimuksia pyöräpysäköintitilojen määrään ja laatuun. Pyöräily-yhteyksiä pyritään parantamaan mm. muodostamalla pyöräilyn laatureittejä eli baanoja. Metrolinjan suuntainen Länsibaana tulee kulkemaan Matinkylässä Matinniityn puiston läpi metroaseman sisäänkäynnille sekä siitä edelleen Finnoon suuntaan. Metroaseman saavutettavuutta tulevat parantamaan myös Tynnyripuistoon suunnitellut reitit sekä Tynnyritien sisäänkäynnin ympäristön rakentuminen. Alueen joukkoliikenneyhteydet tulevat kehittymään metron alkaessa liikennöimään Kivenlahteen. HSL:n suunnitelmien mukaan Matinkylää tulevat palvelemaan mm. uudet runkolinjat 520 Suurpellon ja Leppävaaran kautta Myyrmäkeen ja Martinlaaksoon sekä 530 Espoon keskuksen ja Jorvin kautta Myyrmäkeen. Suurpellon joukkoliikenneyhteydet kehittyvät myös Kuurinniittyyn kulkevan joukkoliikennekadun Salinpellontien valmistuttua. Lisäksi Espoossa selvitetään, onko runkolinjoja mahdollista toteuttaa pitkällä aikavälillä raitiotieyhteyksinä.

8.  Miten palvelut sijoitetaan suuralueella ja kuinka otetaan huomioon saavutettavuus, yhteisöllisyys ja turvallisuus? Miten erilaiset ihmisten kohtaamispaikat otetaan huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa? Kohtaamispaikkoja voivat olla puistot, yhteinen grilli, jumppapaikat, yhteinen olohuone.

Palveluiden saavutettavuuden huomioiminen alkaa yleiskaavatasoisista tarkasteluista, joissa saavutettavuutta kaikilla kulkumuodoilla, nykyisiä ja tulevaisuudessa mahdollisia asukasmääriä ja palveluiden sijaintia parhaiten voidaan tarkastella ja sovittaa yhteen. Suur-Matinkylän alueellakin tällaista tarkastelua pyritään pitämään ajantasaisena. Viime aikoina niin yksityisten kuin julkistenkin palveluiden tehostamistavoitteet ovat johtaneet yksikkökokojen kasvamiseen ja verkon harventumiseen. Tästä kehityksestä johtuen entistä tärkeämmäksi on noussut, että pienempienkin keskusten asukasmäärä on riittävän suuri ja rakentaminen niin tiivistä, että palvelutkin saadaan kävelyetäisyydelle. Eri palveluilla on eri toteuttajat, toimijoita on paljon ja jokaisesta investoinnista tehdään päätös kohdekohtaisesti, mikä usein vaikeuttaa erilaisten palveluiden kytkemistä yhteen optimaalisella tavalla. Kun tiloihin investoidaan, pyritään entistä vahvemmin siihen, että koulut ja päiväkodit ovat asuinalueen monitoimirakennuksia ja asukkaiden tehokkaassa käytössä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Terveyspalveluita taas järjestetään jatkossa enemmän ylikunnallisella tasolla (sote-uudistus).

Yhteisöllisyys alkaa jokaisesta asukkaasta itsestään. Kaupunki voi omien toimiensa osana tukea yhteisöllisyyden kasvua. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta Matinkylä ja Olari ovat rakennettuja alueita, joita täydennysrakennetaan, hoidetaan ja kunnostetaan. Näissä toimissa yhteisöllisyyttä voidaan tukea ja tuoda esille, mutta yksityisiä yhteistyökumppaneita tilojen rakentamiseen ei voi pakottaa. Näin on yleensä yksityisen maanomistajan hakiessa asemakaavan muutosta. Jokaiselle tilalle, jonka yksityinen maanomistaja rakentaa, hän tarvitsee maksajan sekä rakentamisen, että ylläpidon vaiheessa. Samoin Espoon kaupunki: jokaisen rakennetun ja hoidetun tilan maksavat espoolaiset veronmaksajat yhdessä. Puistoihin, viheralueille ja meren rantaan kaupunki on rakentanut yhteisöllisyyttä ja kohtaamista tukevia rakenteita. Toivottavasti niistä myös yhdessä pidetään huolta.

On hyvä pyrkiä tilojen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Rakennettujen tilojen on hyvä olla mahdollisimman aktiivisessa käytössä. Alueen koulut ja päiväkodit toimivat myös kokoontumis- ja kohtauspaikkoina harrastusseuroille ja yhdistyksille. Komeetan koulun tontille laaditussa viitesuunnitelmassa varataan mahdolliseen uuteen päiväkotiin asukastilaa. Lillhemtinpihan asemakaavan muutosehdotuksessa Lillhemtin Punaisen tuvan käyttötarkoitukseksi esitetään myös yhdistys- ja järjestötoimintaa.

Suurpellon grillipaikan osalta kokemukset ovat pääosin myönteisiä, mutta roskia toki silti syntyy ja puhtaanapitoon tarvitaan aina jonkinlainen resurssi grillipaikkojen osalta. Suurpellon grillipaikka on suosittu ja käytetty.

Espoossa on laadittu viheralueohjelma, jonka tavoitteena on selvittää muun muassa kaupungin tarjoaman palveluverkon nykytilaa ja kehittymistarvetta tulevan kymmenvuotiskauden aikana. Palveluverkon tiheyttä arvioitaessa tutkitaan kohteiden saavutettavuutta ja etäisyyttä toisistaan. Saatuja tuloksia verrataan alueen asukastiheyteen ja ikäluokkajakaumaan kymmenvuotiskauden aikana. Näiden tietojen perusteella voidaan laatia toteuttamissuunnitelmia, arvioida tulevia investointikustannuksia suunnittelun ja rakentamisen ohjelmointia varten sekä ohjata kunnossapidon työtä.

Viheralueohjelma koostuu useista osaohjelmista, joita ovat muun muassa:

-Leikkipaikkaohjelma 2016-2026

-Espoon koira-aitaus ohjelma 2018-2028

-Espoon skeittipaikkaohjelma 2014-2024

Valmistuneet osaohjelmat löytyvät kaupungin sivuilta: https://www.espoo.fi/fi-fi/Asuminen_ja_ymparisto/Ymparisto_ja_luonto/Julkaisut/Viheralueohjelma